Mood: Amazing!

Hola jälleen kaikille lukijoille!

Oli ihan pakko tulla ja kirjoitella vähän jotain, vaikkei mulla tällä kertaa olekaan mitään niin sanottua pääaihetta blogikirjoitukselleni, jonka teidän kanssanne voisi jakaa. Tulinpahan turisemaan. Toivottavasti viihdyt!

Jälleen yksi viikko takana päin ruokapäiväkirjaa ja fiilis on mitä mahtavin! Tällä viikolla liikuntapuolikin on jo sellaisella mallilla, että itsenäisyyspäivänä voi ihan huolella mammia sohvan pohjalla ja seurata linnanjuhlien vastaanottoa antaumuksella. Vaikka nyt on vasta viikon puoliväli, olen ehtinyt jo kolmesti salille, (kiitos ihanien vapaiden ja lyhyiden vuorojen) ja ulkoillut koiran kanssa joka päivä.

Pyydän etukäteen anteeksi kuvien laadukkuutta..! Huomioikaa ihanasti pystyssä olevat hikiset hiuskiehkurat! :D

Tänään menin salille aamusta hieman ysin jälkeen. Matkalla mietin, että tänään olisi kiva tehdä jotain erikoista normitreeniin poiketen. Wawilla on mahdollista pyytää tiskiltä "päivän treeni", jos oma treeni tuntuu pullataikinalta. Päätin kokeilla ja pitää kyllä sanoa että sain ihan toisenlaista mielenkiintoa salilla käyntiin. Pitää kokeilla muidenkin päivien treenejä vastaavanlaisissa tilanteissa! 

Keskiviikon treeni näytti tältä!

Keskiviikon ohjelma oli tällainen (jos joku ei saa selvää, hyvä jos itse saan):

90 haaraperushyppyä (sykkeet ylös!)

20 dippiä laudalla

20 istumaan nousua

30 ristiinvenetys kontallaan

30 sekunnin lankutus

30 kyykkyä

15 punnerrusta (tein laudalla kuten ohjeistettiin)
40 vatsarutistusta (tuskaa..)

10 vinovatsarutistusta

20 varpaille nousua

Menin liikkeet kolme kertaa läpi niin nopeasti kuin jaksoin. Välillä piti hengähtää n. 20-30 sekuntia, että aikamoisella raivolla yritin puskea kierrokset läpi. Jokaiseen kierrokseen kului noin 15 min ja keskimäärin kulutin vähän alle 200 kcal per kierros (!) ja hiki lensi! Harmi, että sykemittari puuhaili välillä omiaan, siksi tuollainen suuripiirteinen kulutusarvio. // Muilla samaa ongelmaa, että Polarin sykemittari "pausettaa" omia aikojaan?//

Tulevaisuudessa onkin tulossa muutoksia painonhallintatapaamisiin. Työterveyspalvelut siirtyvät Promedilta vuoden vaihteessa Mehiläiseen, joten tammikuustä eteenpäin jutellaankin jonkun ihan uuden tuttavuuden kanssa painoasioista. Harmi, koska juuri ollaan päästy Johannan kanssa vasta alkuun koko projektin kanssa! Joka tapauksessa, tilanteelle ei voi mitään, ja olen itseasiassa aika toiveikkain mielin uuden hoitsun suhteen. Tästä lisää, kun asia on ajankohtaisempi. Onneksi kuitenkin ehditään vielä Johannan kanssa nähdä ennen joulua. Toisin sanoen tämän kuun loppupuolella puntarin pitäisi näyttää noin 73 kiloa.

Päivitystä napakuvaan! Viimeksi vilautin napaa maaliskuussa. Tästä klik klik ja vertailemaan! Ja niille jotka miettivät "miksi?"; luet edelleen minun blogiani, ja koen että pieni vilauttelu asiaan liittyen ei tapa ketään. Ei minua, miksi sitten sinua?

Voi perse, että tulikin huonoja kuvia tuolla puhelimella! Joululahjatoiveeni onkin saada järkkäriini uusi laturi, kun alkuperäinen on alkukesästä lähtenyt jonnekkin omille mystisille teilleen. *Vink vink!* 

Joka tapauksessa; kuten kaikki ylemmästä kuvasta selvästi näkevät; roikkuu, roikkuu, ja roikkuu edelleen! Suunta on oikea, mutta silti vatsan ja vatsalihasten päällä on täysin ylimääräistä ihoa ja läskiä, jota polttaa pois. Kerrakseen syytä hinautua aamuisin salille! 

Olen viimeaikoina keskittynyt lähinnä yläkroppatreeneihin, rintalihaksiin ja käsiin. Olen tällä hetkellä suhteellisen tyytyväinen jalkoihini, peppuun ja muuhun kroppaan. Allien lisäksi vatsa on aina ollut se toinen pääasiallinen ongelmakohta, mutta kyllä se sieltä pikkuhiljaa litteytyy, muita paikkoja unohtamatta. Kesäkuntoon 2014!

Ai niin! Viimeksi kun kävin puntarilla, sain yllätyslukemat 73,4 kg! ♥♥♥

Diary of A Fat Lady

Hola taas kaikille!

Viime viikolla en päässyt koneen ääreen kirjoittelemaan, mutta joskos nyt olisi aikaa paremmin. 

Viime viikolla aloitin ruokapäiväkirjan kirjoittamisen. Lähetän joka päivä painonhallintahoitsu-Johannalle sähköpostitse mitä on tullut syötyä päivän aikana. Täytyy myöntää, että ajattelin etten kuitenkaan saa aikaiseksi lähettää sähköpostia joka päivä, mutta ihmeen hyvin se Johanna on pysynyt tuolla takaraivossa ja sähköpostit ovat lähteneet matkaan. Johanna on ollut myös aivan mahtava ja kirjoitellut joka päivä kommenttia takaisin päin. Johannan sähköpostivastaukset ovat ehdottomasti yksi päivän odotetuimmista asioista.

En ole ennemmin kirjoitellut ruokapäiväkirjaa, mutta täytyy kyllä sanoa että suosittelen sitä ihan jokaiselle, olit sitten dieetillä tai et. Kun hetkeksi pysähtyy päivän aikana miettimään mitä sinne suuhunsa onkaan tunkenut viimeisen 24 tunnin aikana, saattaa moni ihan oikeasti yllättyä. Niin minäkin yllätyin.

Kaverikuva Bonon kanssa, tekstiä keventämään! :)

Oli todella helppo löytää ne täysin turhat ja ylimääräiset napostelut, jotka selkeästi hidastavat painonlaskua ja oikeastaan koko tätä kiinteytysprojektia. Toisaalta, en päässyt salille viime viikolla kuin kerran, mutta parempi sekin kuin ei kertaakaan. Tuona salikertana tein 20 min aerobista ja puolen tunnin aikana intensiivisen vatsa-pakara-treenin. Ikson WAWilla pitämät puolituntiset on kyllä täyttä työtä!

Viikon aikana liikuin kuitenkin koiran kanssa melkein päivittäin sen puoli tuntia, onneksi! Mikä siinä oikein on, kun loppuviikkoa kohden ruokapuolikin alkaa menemään (suoraan sanottuna) päin persettä? Voisiko joku kertoa miksi pistää vituttamaan, kun joku syö suklaata sohvan toisessa päässä?

...ja Bonoa kiinnosti mun pussailut näin paljon ;)

Uusi viikko on kuitenkin alkanut, eilen ja tänä aamuna olen jo ehtinyt salille ja molempina päivinä koiran kanssa lenkille. Seuraavaksi kuitenkin asiasta kiinnostuneille viime viikon ruokapäiväkirjaa. Olisi mahtavaa, jos te rakkaat lukijat, (varsinkin ne jotka ovat kokeilleet tätä ruokapäiväkirjaa) kertoisitte mitä olisitte tehneet toisin, taikka ihan vaan yleistä kommenttia ja pohdintaa. Kopsasin syömiseni suoraan lähetetyistä sähköposteista, joten etukäteen pieni anteeksipyyntö kieliasusta. Joka tapauksessa, nu ska vi börja!

9:00 annos puuroa, lusikallinen vadelmahilloa,
puuro maustettu pelkästään suolalla ja tehtynä veteen.
Lasillinen laktoositonta rasvatonta maitoa.

10:00 40 min koiran kans ulkona.

13:00 Veljen luona kylässä; lätty 1 kpl,
jonka päällä ruokalusikallinen mansikkahilloa ja hilloja.
Kahvia 1/2 kuppia.

15:15 Siskon luona kylässä;
pieni kauhallinen muusia,
4 lihapullaa, ruskea kastike
Puoli kuppia kahvia.

18:30 karjalanpiirakka 1 kpl,
päällä 2 siivua maksamakkaraa,
4 siivua suolakurkkua ja vähän juustoraastetta.
Kevyt majoneesia.
Sormenpään kokoisia snack-chilinugetteja
8-10 kpl, dipattuna joko ketsuppiin tai kotisinappiin

21:00 light mehu 1 lasi

22:00 vettä

Omat kommentit: Illan karjalanpiirakka oli ruokaisa, koska en kokenut syöneeni päivän aikana kunnolla kertaakaan. Tosin chilinugetit olivat täysin ylimääräisiä. Muuten "semi ok" mun mielestä.

10:00 annos puuroa, joka tehty veteen ja maustettu suolalla.
Ruokalusikallinen vadelmahilloa.
1 kpl fazer real, jonka päällä voita,
1 juusto + 2 maksamakkarasiivua.
Paketissa 1 siivu jäljellä,
joten söin sen että paketin voi laittaa roskiin.
1 lasi ligt täysmehua.

11:00 koiran kans pihalla 30 min.

12:00 2 kuppia kahvia maidolla, muropatukka (joo........)

16:30 kahvi sinisellä maidolla

19:00 1 maustettu (?) porsaan pihvi,
3dl:n eväsrasiallinen friseesalaattia,
jossa ananasta,  paprikaa, tomaattia, kurkkua.
Pihvin päällä 1/2 dl -1dl kastike,
jossa Arlan 15% savujuustoruokakermaa,
pippurijuustoa (halppisversio mustapekasta)
ja texas peteä.

22:15 vettä 0,5 l

Omat kommentit: Kuten näkyy, muropatukka oli selvästi huono valinta; sokeria, suklaata, kaikkea kakkaa. Mulla on paha tapa ns. syödä pankkoon, jos olen lähdössä iltavuoroon. Pakko syödä ajoissa ennen töiden alkua, koska en todellakaan ehdi saman tien töihin päästyäni syödä niin, että ruokailut olisivat tasaisin väliajoin. Tiedä sitten onko järkevää?

9:30 Salilla: 20 min aerobinen ja puolituntia vatsa-peppu jumpassa

10:45 koiran kans lenkillä 30 min

12:00 puuroa, sama systeemi ku eilen. 
Lisäksi 2 palaa fazer real, päällä voita.
Toisen viipaleen päällä voin lisäksi
2 siivua kevyt lauantai-makkaraa,
toisen päällä 2 siivua atrian juustomeetwurstia.
Molempien päällä 4-5 suolakurkkuviipaletta.
Puoli kuppia maitoa.

13:30 1 kuppi kahvia,
2 myslipatukkaa.

16:00 Kahvi sinisellä maidolla

17:00 Puoli kuppia kahvia, ei kerenny juoda kokonaan

19:00 Porsaan pihvi yms,  täysin samaa kuin eilen,
myös salaatti. Salaatissa lisänä vähän
chilin makuista salaatinkastiketta.
Ei ollut majoneesipohjainen salaatin kastike,
mutten toisaalta katsonut mihin se oli tehty.

20;00 lasillinen vettä

23:00 0,5 l vettä

Omat kommentit: Oon aika tyytyväinen tähän päivään. Tosin, kuten eilenkin, nuo kaksi patukkaa menivät täysin samalla mentaliteetilla kuin edellisenäkin päivänä. Toisaalta; jos niitä ei olisi ollut kaapissa, en olisi niitä syönytkään. Tällaiset tilanteet eivät välttämättä vaan ole kiinni pelkästään minusta, koska en asu yksin. Seinäjoella asuessa ei ollut vastaavaa ongelmaa. Hyvää ei syöty, koska kaapissa ei ollut mitä syödä. Miten tämänkin asian kanssa toimisi?

09:30 Puuroa taas sama setti,
lasi rasvatonta maitoa,
1 fazer real jonka päällä voita,
juusto ja 5 viimeistä suolakuurkun palaa.
Mansikka jugurtti.

13:00 Töis kahvi ja toiseksi viimeinen myslipatukka.
Lasi vettä.

16:00 Katso edellinen, viimeinen -"-

19:00 Chorizonakkeja, tuorepastaa 1dl,
loput lautasesta salaattia jossa loput
friseesalaatit 2 dl, n. 5 tomaattia.
4 persikan puolikasta.

19:30 Persikkajogurtti

20:00 Vanilijajogurtti

22:00 0,5l vettä.

Omat kommentit:  Niimpä! Kyllä taas läskiperse-Taru nosti rumaa päätään. Miksi en tajunnut olla ostamatta aamulla Siwasta noita jugurtteja?! Olisi pitänyt tajuta, että syön ne kuitenkin kaikki samana päivänä. Jogurtit eivät olleet edes rasvattomia! 

 06:00 vettä 1 lasi

11:30 vettä 1 lasi

11:35 koiran kans pihalla 30 min

12:15 puuroa sama setti,
myös vadelmahilloa niinku muinaki aamuina,
lasi rasvatonta maitoa

13:00 kahvi sinisellä maidolla

16:00 -"-

Mulla oli kyllä eväät töissä ja oli tarkoitus syödä
eilisiä chorizonakkeja ja tuorepastan loput + salaattia,
mutta en vain yksinkertaisesti ehtinyt.

18:30 300 g imellettyä perunalaatikkoa,
3 dl keitettyjä babyporkkanoita,
3 persikan puolikasta, 
kaks seitipalaa, jotka maustettu pippurilla ja sitruunalla.
Iso lasi vettä.

20:00 250g kuivattuja sekahedelmiä.
Pussissa oli ainaki kuivattua omenaa,
persikkaa, luumua ja jotain muuta.

Katottiin elokuvaa. Mies söi suklaata. Himotti aiva yli paljon :(

21:00 YKSI SUKLAANPALA (Maraboun Salt Lakrits)

..mutta otin vain oikeasti yhden palan! Tiedän ettei mikää fiksu veto,  mutta teki aiva yli lujaa mieli :( mutta pysyi vain yhdessä palassa! :)

21:00-00:00 1 l vettä

Omat kommentit: Voi selityksiä selityksiä.. Klo 18:30 syöty ateria oli ihanasti kasvispainotteinen, mutta kyllä ne päivän kalorit tuli täyteen noista sekahedelmistä. VOI SUKLAA!!!!!! SUORAAN SAATANASTA KOKO ASIA!

10:15 Puuroa sama setti ja lasi rasvatonta maitoa

13:00 Kahvi sinisellä maidolla, banaani

14:00 Puoli kuppia kahvia sinisellä maidolla

17:00 Voicroissantti. Oli jo nälkä.

18:30 3 dl ? pekonipastaa, jossa 15% kermaa.
Toinen puoli lautasesta salaattia,
jossa runsaasti tammenlehtisalaattia, pinaattisalaattia,
kurkkua, paprikaa ja purjoa.
Pastan päällä ketsuppia, kotisinappia
ja ripaus cheddar juustoraastetta.
Ruokajuomana rasvatonta maitoa 1 kuppi.

20:00 Omena ja sokeriton energiajuoma

00:00 Rasvaton jogurtti

Omat kommentit:  No jaa, tää päivä on ihan ok. Yöllä syöty jogurtti oli kyllä täysin ylimääräinen, vaikka olikin rasvaton, koska kuitenkin join jo tuon energiajuoman. Energiajuomien juominen on kokonaan peräisin karppausajoilta; pidin niitä silloin vähäkalorisina ja hiilarittomina karkkien korvaajina. Viikonloppuna on mielestäni ok vähän syödä jotain rajojen ulkopuolelta, kunhan muu viikko pysyy aisoissa, eikä tule mussutettua kaikkea kiellettyä jatkuvasti. 

10:00 2 kinkkucroissanttia,
1 kuppi kahvia,
rasvatonta banaanijogurttia 3 dl,
jossa tuoreita pensasmustikoita 1 dl

13:30 Serkkutytön ristijäisissä

14:30 1 Pala kakkua,
2 pientä karjalanpiirakkaa, joiden päällä munavoita.
Tiikerikakun pala.

1 kuppi kahvia sinisellä maidolla.

Siellä täällä geishakarkki, yht. vissiin 5 kpl.

19:00 Uunissa lämmitettyjä leipiä:
leipä oli tuore juustosämpylä,
päällä voita tai light sulatejuustoa,
salaattia, texas peteä, tomaattia,
2 siivua meetwurstia per leipä.
Päällä vielä vaaleaa tonnikalaa ja cheddar juustoraastetta.
Juomana sokeriton energiajuoma.

20:00 vettä 0,5l

21:00 Pähkinätoffeejätski, sellanen marsparukan kokoinen.

Omat kommentit:  Joo, sellanen sunnuntai. Juuri kun pääsi sanomasta lauantain omat kommentit-kohdassa.. No, onneksi ristijäisiä ei ole joka viikonloppu. Aamulla syödyt croissantit eivät olleet mikään maailman paras aamupala, mutta pakko ne oli syödä pois. Jälleen sama dileemma; miksi ostin? Koska näyttivät hyviltä? Mielestäni illalla oli parempi vaihtoehto tehdä vain ruokaisa iltapala kunnon aterian sijaan, koska iltapäivällä mätättiin kakkua ja kaikkea muuta sokerista. Klo 21:00 syöty pähkinätoffeejätski oli TÄYSIN ylimääräinen, väärä, huono ja paska valinta. Läski-Taru taas nosti päätään oikein asenteella! Jotenkin sitä vaan tuudittautui ajatukseen, että "nojoooo.. tänään on syöty muutenkin vaikka mitä.." Miten sitä sais oikeesti tungettua pääkoppaansa sen saman ajatuksen kuin silloin joskus, kun oma tahto oli vahvempi kuin omat mielihalut.

Mitä olette mieltä, listaanko teille ihanat lukijat ♥♥♥ kuluvan viikon syömisiä? Tämä viikko on alkanut todella paljon paremmin, osaltaan juuri siksi että olen tuijotellut näitä ruokalistoja tässä näyttöpäätteellä jo kahtena päivänä putkeen. Tavoitteena on päästä salille ainakin sen kolme kertaa tällä viikolla (2/3 käyty jo! ;>) ja yrittää olla kevyemmin viikonloppuna. 

Toisaalta; tulevana lauantaina on luvassa Seinäjoen Rytmikorjaamolla Soilwork ja paljon ihania ystäviä, pikkujoulut, ja luultavasti aika runsaasti alkoholia ja muuta mussutettavaa. Taidan tehdä salaattiakin mukaan! 

Loppukevennyksenä tämän aamun paino: tasan 74 kg! Vielä NELJÄ KILOA (tänään olisi muuten ollut tämän kuun painonhallintatapaaminen Johannan kanssa, mutta iltavuoron vuoksi en päässyt menemään. Luultavasti kuitenkin tapaamme tällä viikolla torstaina. Viimeksi nimittäin sovimme, että seuraavassa tapaamisessa painon tulisi olla 74. Niinhän se myös oli!).

Kommentoikaa, ehdottakaa, kertokaa omia järkyttäviä ruokamokianne, mitä tahansa! Ensi viikkoon!

The Worst Part(s) of Me

Otsikon mukaisesti teksti sisältää aihealueita, jotka mättäävät. Toiset enemmän, toiset vähemmän.

Tämä viikko on kulunut aivan upeasti. Olen päässyt salille suunnitellusti kolme kertaa, eikä ruokapuolikaan ole ollut niin järkyttävän huonossa kuosissa, kuin se voisi olla. Kaikki muukin omassa elämässä tuntuu rullaavan hyvin. Tilanne on siis paranemaan päin!

Yksi mikä tässä painonpudotushommassa on varma; en aio enää karpata. Haluan syödä leipää, pastaa, riisiä..kaikkea normaalia. Vaikka perunamuusia jos siltä tuntuu! Ainoa asia mikä todellisuudessa tällä hetkellä kusee ruuan suhteen, on kaikki makea. 

Voisin tunkea suuhuni kaikkea mahdollista hyvää; suklaata, karkkeja, jugurtteja, jäätelöä ja leivoksia..ja keksejä. Suurin viholliseni ja intohimoni tällä hetkellä. Suoraan sanottuna vituttaa, kun ote omasta "mielestä" ja mielihaluista on lipsunut tähän kondikseen. En esimerkiksi miellä kahvia millään tavalla pahana välipalana työpäivän aikana, saatikka illalla kotona. Mutta kun vatsa huutaa jotain hyvää kahvin seuraksi, niin minulta lipeää ote. Voisin syödä kaiken maailman keksit kahvin kanssa, mitä enemmän suklaata sen parempi. Ja KYLLÄ, paketti saattaa mennä kerralla. 

Nämä keksit on saatanasta !

Tuntuu että se sama vanha minä puskee päälle, samoine vanhoine ajatuksineen: "ei yksi pala haittaa. ...no ei toinenkaan... okei kolmas ja menen huomenna salille". Huokaus.. mutten aio kuitenkaan luovuttaa! Tässä muuten piilee syy siihen, miksi alunperin jatkoin tämän blogin kirjoittamista. Täällä saan kirjoittaa ajatukseni kaikkien nähtäville ja samalla miettiä asioita oikeasti kirjoittaessani. Tuntuu kuin minulla olisi erillinen taho, jolle olen ainakin jollain tapaa tilivelvollinen. Kumpa saisin tällaisen mielentilan päälle nyt. Terapiamuoto kai tämäkin?

Salilla sain ohjeeksi ostaa protskupatukoita ja syödä kahvin kanssa vaikka puolet patukasta, että makeannälkä katoaa. Pitäisi vaan saada aikaiseksi ostaa pitää vaan odotella palkkapäivää ja käydä ostamassa ja löytää sellaisia patukoita, joihin ei heti kyllästy. Osaako kukaan ehdottaa mitään hyviä, varsinkin kahvin seuraksi?

Olen miettinyt tätä painonpudotusurakkaa välillä ja toivonut, ettei puntaria tarvitsisi katsoa enää niin usein. Paino on kuitenkin pysynyt suurimmaksi osaksi hyvin kurissa, se on totuus. En ihan tosissaan tiedä onko minusta enää siihen samaan laihdutusmoodiin, kuin viimevuoden lopusta, taikka tämän vuoden alusta. Silloinkin meinasi lähteä koko homma ihan lapasesta, vaikkakin toisella tapaa kuin nyt. 

Haluaisin pitää tätä enemmänkin kiinteytysprojektina, kuin laihdutusprojektina. Jälkimmäinen termi ihan oikeasti ahdistaa, mutta vastaavasti ensimäinen tuntuu paljon enemmän mun jutulta tällä hetkellä. Kiinteyttäminen kiinnostaa enemmän, paino voi tippua siinä samalla jos niikseen on. Näistä asioista aion keskustella keskustelen Johannan kanssa seuraavassa painonhallintatapaamisessa loppukuusta.

Isoin ongelma-alueeni. Enkö voisi vaan ottaa sakset ja leikata noi pois?!

Yhteenveto viikon liikuntasuorituksista: maanantaina salillä käsitreeni; 437 kcal matalilla sykkeillä, joita yritin ylläpitää välillä tehden aerobista (treenin kulutus ja sykkeet: keskisyke 111, max 143. Aika vähäisiä sinänsä, mutta silloin teki mieli tehdä treeni leppoisasti. Tulipa tehtyä rasvanpolttosykkeillä ainakin!). Keskiviikkona jalkatreenin lisäksi puolen tunnin vatsalihasjumppa ja venyttely, jolloin kulutin 722 kcal edelleen pienillä sykkeillä (ks 108, max 147, taas rasvanpolttosykkeillä wuhuu!). Keskiviikkona huvitti erityisesti ja viihdyin salilla 2,5h! Salin jälkeen oli asenteella voittajafiilis.

Tänään lauantaina oli tarkoitus mennä tekemään salille koko ohjelma läpi, mutta koska WAWilla oli tarjolla 60 minuutin rasvanpolttospin ja 15 minuutin rykäys vatsoja, niin oli pakko kokeilla. Kulutin 691 kcal, keskisyke 133 ja max 182. Hiki lensi, ja uskokaa pois; 15 min vatsoja oli ehta rykäys, kunnon rääkki! Lankutusta ja vähä lisää lankutusta.

Johan oli pyörät millä polkea spinning-tunnilla! Pyöriä ei saanut säädettyä läheskään yhtä hyvin kuin Fressillä Seinäjoella asuessani, varpaat puutuilivat ja sen lisäksi ohjaaja oli jotenkin todella pliisu ja vaisu. Olisin kaivannut enemmän huutoa ja kannustusta. Missä oli kaipaamani "JAKSAA JAKSAA SAATANA!!!!!"-asenne? 

Tämän lisäksi otsan sai kurttuun musiikin laatu. Ihan oikeasti, jos lataat netistä pitämällesi spinning- tunnille musiikkia, niin miksi ihmeessä et lataa sitten hyvän laatuista musiikkia heti kerralla, vaan soitatat rätiseviä biisejä, joita muitakin ketuttaa kuunnella? Argh. Viimeksi kun spinning-tunti ei mennyt ihan putkeen, ajatukset olivat tällaiset.

Lauantai on yleisesti ottaen ollut mulle se päivä viikosta, kun katselen piirrettyjä ja teen kaikkea kivaa. Toki blogin kirjoittaminen on kivaa, mutta nyt on aika siirtyä muihin puuhiin. Upeaa lauantai-iltaa teillekkin rakkaat lukijat, ja muistakaahan kommentoida!

December Start Up!

Viimeiset puoli vuotta olen ulkoillut jos en päivittäin, niin sitten vähintään joka toinen päivä. Mukanani on ollut puolison löytymisen myötä talouteen tullut koira, Bono. Bono ei ole minun omani, mutta jokainen nainen tietää miten hankalaa on vastustaa pientä koiranpentua. Niin kävi myös minulle.

Koiran myötä lenkittäminen on ollut oikeastaan ainoa asia, mitä olen tehnyt viimeisen puolen vuoden sisällä itseni (ja silloinkin enemmänkin koiran) eteen. Minimissään ulkoilut ovat olleet 15-20 minuuttia ripeää taikka rentoa kävelyä ja runsasta haistelua varsinkin koiran osalta.

Simo on vieläkin mukana kuvioissa, ja tulee aina olemaan ♥.

Ensimmäisessä virallisessa painonhallintatapaamisessa 29.10. Johanna ehdotti tehostettua ulkoilua koiran kanssa. Toisin sanoen töppöstä töppösen eteen ja hieman nopeammin kuin normaalisti! Kokeilimme Bonon kanssa heti seuraavana päivänä hieman pidempää lenkkiä suunnasta välittämättä.

Parasta koiran kanssa ulkoilemisessa on tällä hetkellä se, että voimme liikkua oikeastaan ihan missä vain ja aina löytää jotain uutta. Vastamuuttaneena lenkkeily on myös kiva tapa tulla tutuksi uuden asuinympäristön kanssa, sillä en ole aiemmin asunut Vaasassa. 

Lähdimme Bonon kanssa etsimään paikallista hevostallia, jonka takana työkaverini mukaan meni mukava lenkkipolku. Sykemittari mukaan ja avot, noin puolentoista tunnin harhailun, haistelun, juoksemisen ja hölkän tuloksena kulutin 598 kcal (keskisyke 124, max syke 172). Bono nukkui sikeästi kotiin päästyämme. Matkan pituudesta ei harmikseni ole mitään hajua, en halunnut raahata puhelinta taskussa mukana.

Uuden salin löytymisen myötä ei tarvitse tuijotella jatkuvasti sykemittaria, ainakaan kulutuksen vuoksi. Ulkoilun lisäksi olen päässyt tällä viikolla jo kahdesti salille, joten kulutus on lisääntynyt viimeaikaisesta "tekemättömyydestä" ainakin jonkin verran. Ruokapolitiikka sen sijaan tarvisi tarkempaa miettimistä tällä hetkellä.

Testasin tällä viikolla ensimäisen kerran salilta saamaani ohjelmaa, jonka olin suunnitellut jakavani suoraan kahtia.  Kahtia jakamalla saliohjelman läpimenoon ei tarvita reilua kahta tuntia, kuten totesin ensimäisen kerran ohjelmaa läpikäydessäni. 

Saliohjelman mukaan ohjelmaan kuluisi noin 90 minuuttia kerrallaan, mutta itse totesin toisin. Sama kävi kulutuksen mukaan; minun tiedoillani kyseissä 90 minuutissa kuluisi keskimäärin 600 kcal. Sykemittari pamautti 1h 50min kohdalla 821 kcal, enkä ehtinyt tehdä edes loppuaerobista lääkäriajan vuoksi. Oli aika mahtava fiilis nähdä että salilla voi ihan hyvin kuluttaa kaloreita, samalla tapaa miten koin kuluttavani esimerkiksi tunnin spinning-rytäkässä.

Saamani saliohjelma on hyvin yksinkertainen; alkulämmityksen (9 min, eri vastuksilla polkien) jälkeen kokonaisuudessaan jalat 20 sekunnin tauoilla (voin kertoa, ei riittänyt..). Jaloille oli varattu neljä eri laitetta, joissa laitteesta riippuen 2x20 toistoa tai 4x20 toistoa. Jalkojen jälkeen vatsarutistukset, josta käsiliikkeisiin viiden minuutin välilämmittelyn kautta. Lyhyillä tauoilla ja välilämmittelyllä vältetään sykkeen laskemista liian alhaiselle tasolle saliohjelman aikana, jotta rasvanpoltto maksimoituu. Hyvä juttu, mutta kun tämä akka ei meinannut pysyä tahdissa mukana!

Käsiliikkeissä käyn läpi yhteensä viisi eri laitetta, joissa toistot ovat pääpiirteittäin 2x20. Jokaisessa laitteessa on omat painovastuksensa ja osakseen tämän takia salilla käynti venähti. Oli pakko hieman testailla ovatko painomäärät sopivia mielestäni, joten myönnettäköön, säätämiseen meni oma aikansa. Saliohjelmani viimeinen laite ennen loppuaerobista on ehdottomasti lempparini Kinesis.

Kuva täältä.

Kinesis korvaa Wellnesplanetilla oikeastaan kokonaan normaalin taljan, enkä yhtään ihmettele miksi. Laite on todella sulava liikkumaan oman kropan mukana kumimaisten/silikonisten kahvojen ja vastusnauhojen avulla ("Kahvan vastus tulee kahdesta suunnasta, liike on luonnollinen ja pehmeä. Vastus kasvaa myös etäisyyttä lisäämällä". Tekstin lähde täällä). Painot eivät ole mitattu kiloissa, vaan ns. vastustasoissa; 1-10 muistaakseni? En osaa sanoa paljonko yksittäinen taso on kiloissa, mutta jokainen varmasti löytää itselleen sopivan vastuksen. Kinesis-laitteella teen rintaa ja "alli-liikettä" 4x20 sarjoissa.

 

Lyhyesti ja ytimekkäästi; tarkoitukseni on päästä salille vähintään kolme kertaa viikossa. Näihin kolmeen kertaan sisältyy jalkapäivä, käsipäivä ja vapaaharjoitus/jumppa. Tämän lisäksi aion ottaa ulkoilusta kaiken irti. Vielä kun saisi ruokapolitiikan kuntoon.. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa.

Switch Lanes

been far too long since the last time I wrote. On kulunut liian pitkä aika siitä kun viimeksi kirjoitin, ihan liian pitkä aika. Olen kirjoittanut tämän saman lauseen jo kahteen edelliseenkin blogiini, mutta tämä blogi on silti killunut mieleni perukoilla. Tähän blogiin on vaikein palata.

Hiljaiselo blogirintamalla on ollut totaalista. En ole lukenut mitään, keneltäkään. Pahoitteluni myös tästä, tiedän että edes tuttujen blogeja pitäisi kyetä seuraamaan, mutta muuttuneet elämäntilanteet ovat vieneet mennessään.

En halua kirjoittaa pitkää romiaania siitä, mitä olen maaliskuusta saakka puuhaillut, koska se ei ole tämän blogin pointti. Mutta koska blogi kuitenkin käsittelee minun painonpudostusurakkaani, koen keskeiseksi kertoa muutamia asioita, jotka ovat reilun puolen vuoden sisällä muuttuneet.

1. Asun nykyään Vaasassa. Muutin Vaasaan 1.9 ja aloitin uudessa työpaikassa 2.9.

2. En ole tehnyt koko kesänä mitään itselleni, en käynyt salilla, en mitään.

3. Paino on silti pysynyt maagisen 75 kilon alapuolella.

4. Syön nykyään pastaa, perunaa, leipää.. syön normaalisti.

5. Ja kyllä, olen syönyt karkkia, suklaata, sipsejä, leiponut kakkuja ja juonut limsoja. Kesällä söin paljon jäätelöä. Alkoholi on vähentynyt suuresti.

6. Jatkan painonhallintatapaamisia uuden työpaikan myötä tulleen hoitajan, Johannan kanssa.

7. Aion päästä 70 kilon tavoitepainoon loppuvuoteen mennessä.

8. Liityin jäseneksi uudelle salille Vaasan Kivihaassa (Waw Wellnessplanet), joka on pelkästään naisten sali.

9. Tavoite salilla saada yläkroppa ja kädet kuntoon.

Olen kadottanut kamerani laturin piuhan jonnekin, enkä löydä netistä siihen uutta sopivaa laturia. Olen ollut kameraton yli puoli vuotta, joten pahoittelen tämän hetken kuvattomuutta ja satunnaisia puhelimella näpsittyjä kuvia tekstin seassa. Jossain vaiheessa saan ostettua uuden kameran. Lupaan sen (itselleni).

Keskityn sali-asioihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin seuraavassa postauksessa, koska haluan tämän tekstin olevan ovi jokaiselle lukijalle uuteen yritykseen. Ja kyllä, uuteen yritykseen, koska suurimmaksi osaksi hiljaiselo on johtunut oman kiinnostuksen puuttumisesta.

Se sama palo ja halu löytyy minusta vielä, ihan samalla tavalla kuin vaikka vuosi sitten. Kevät ja kesä oli paikallaan junnaamista, ei tapahtunut mitään painorintamalla, eikä kiinnostanut edes tehdä asialle mitään, mutta oma elämä oli sitten sitäkin vilkkaampaa. Nyt tilanne on rauhoittunut, joten voin täysin rinnoin keskittyä viimeisiin kiloihini ja alkaneeseen kiinteytysprojektiin.

Toivottavasti pysyt mukana blogini kiemuroissa tulevaisuudessa, kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Odd Digits & Sickness

Hei kaikki!

Hyvää pääsiäistä kaikille! Täällä Pohjanmaalla virvotaan näin lankalauantaina ja olen tälle päivää ehtinyt bongata pari noita-akkaa kauppareissulla. Muutoin koko pääsiäinen ja koko kulunut viikko on kulunut sairastellessa ja nukkuessa. 

Viimeksi olin kipeänä tammikuun alussa, mutta yleensä mun taudit menee ohi muutamassa päivässä kun malttaa ottaa rennosti. Nyt olen ollut huonossa kunnossa maanantai-illasta lähtien, eli jo kuusi päivää. Pää on täynnä räkää, hengittäminen on hankalaa ja kuume poukkoilee missä lystää. Onneksi se ei ole kuitenkaan mennyt mihinkään 39 asteeseen, niin kuin lääkärissä ollaan varoiteltu. Pahinta tässä on varmaan se, että olo on kuin selkäänsä saaneella; lihakset ovat pahoin jumissa ja joka paikkaa aristaa. Kaiken lisäksi nousin tänään sohvalta jotenkin hassusti ja jokin naksahti selässä tosi ilkeästi. Nyt sitten rampaillaan oikein kunnolla, tiettyjä asentoja on pakko vältellä ettei tarvi irvistellä.

Maanantaina olin taas painonhallintatapaamisessa Marian kanssa. Mariakin oli flunssassa, joten tauti tarttui joko häneltä, tai sitten hommasin sen itse samaisena iltana, kun pidin parvekkeen ovea auki (oli hieno keli ja kissat pääsivät vähän ulos) ja nukahdin päikkäreille sohvalle. Itse veikkaan jälkimmäistä. Hyvä minä!

Tässäpä kuva tekstiä keventämään. Idda ♥

Painonhallinnassa puhuttiin juurikin näistä samoista asioista, joista kerroin edellisessä merkinnässäni. Painon kanssa ei ollut tapahtunut oikeastaan mitään; viime kertaan verrattuna paino oli noussut 300g, joka on normaalia painonvaihtelua, kuten Mariakin komppasi. Painoin maanantaina siis 75,8 kg. Veikkaan, että suurimmaksi osaksi painooni vaikutti kavereiden kanssa vietetty kostea viikonloppu ja sunnuntain huonot syömiset.

Kerroin Marialle myös tästä seitsemäänkymmeneenkiloon lopettamisesta ja saimme aikaiseksi jonkinlaisen aikataulutuksen painonpudotukselle. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus saada paino noin 73 kiloon juhannukseen mennessä ja tasan 70 kiloon elokuun lopussa / syyskuun alussa. 

Aika pitkä aikaväli muutamalle kilolle? Niin minäkin ajattelin, mutta kun miettii mitä kaikkea tässä on tulossa kevään ja kesän mittaan niin mielestäni tavoitteet ovat hyvinkin realistiset. Pääsiäinen on tunnetusti juhla-aikaa, jolloin vedetään jos jonkinmoista mössöä naamaan, toukouun alussa on vappu, sitten tulee kesälomat, Provinssirock, juhannus, Weekendfestival.. Kyllähän näitä riittää. Pääpointtina tässä on nyt siis se, etten enää kiduta itseäni jokaisesta huonosta suupalasta, vaan yritän löytää jonkinlaisen järkevän siirtymistavan normaaliin ruokarutiiniin; peruspiirteet pysyvät, mutta en ole enää totaalikieltäytyjä kuten ennen. Tarkoituksena on siis sallia itselleen pääsiäisenä mämmiä, Vappuna simaa ja sitä rataa.

Mielenkiintoisinta tässä painonhallinnassa on se, ettei paino olekkaan ihan noin vain hallittavissa. Sen todistaa jo tämän aamuinen puntarissa käynti. Puntari näytti niin absurdeja lukuja, ettei mitään rajaa. Punnitsen itseni siis aina samalla puntarilla ja samassa kohtaa ja aina aamulla noin 15 minuttiia heräämisen jälkeen. 

Tänä aamuna puntari nimittäin väitti painokseni 73,8 kg eli maanantaista olisi kadonnut 2 kiloa?! Ei tämä sairastaminen nyt niin voi vaikuttaa? Olin niin epäluuloinen, että astuin puntarille varmaan viiteen eri otteeseen ja aina se näytti samaa. Huh huh.. Enhän mä ole käynyt salillakaan nyt kahteen viikkoon?! Voiko tätä laittaa normaalin painon heittelyn piikkiin?

Toisaalta ihan sama, jos nyt sitten kerran painan tuon verran niin sittenpähän painan. Ainakin on luku josta taas innostua ja jatkaa eteenpäin, olipa kropasta sitten lähtenyt läskiä tai pelkkää nestettä. Tällä mennään.

Yksi juttu on muuten mukavasti nostanut päätään tässä sairastellessa. Antaisin oikeasti mitä vaan että olisin terve, enkä väsyisi saman tien jos teen jotain. Olisi niin ihana käydä salilla! Näin salilla käymisestä jopa unta viime yönä, joten näköjään se kipinä on palaamassa ♥.

Toinenkin juttu ketuttaa tässä makaamisessa. Kaikki kaverit ovat olleet juhlistamassa pääsiäistä edes jotenkin ja minä olen ollut kotona pitkähäntäisissä täissä kissojen kanssa. Muutamia kavereita oon kyllä nähnyt, mutta sitten olen heti väsynyt niin, että on ollut pakko päästä pötköttelemään. Telkkaria olen kattonut ihan liikaa, tuntuu että aivot muuttuu mössöksi tällä tahdilla. 

Simppa ♥

Ai niin, ostin uimapuvun! Tykkään tästä mallista tosi paljon ja yllätyksekseni sain ostaa sen koossa 40! Taas tapahtui sama kuin aiemmin mainitsemani takin kanssa; ensin kokeilin kokoa 44, sitten 42 ja lopuksi päädyin kokoon 40.

KappAhlista 24,95€

Toinen asia, mikä "hämää" on esimerkiksi se, että näin pitkästä aikaa erästä ystävääni, joka on raskaana. Hänellä on todella upea vartalo, jopa raskaana ollessaan. Hämmästyin kovasti kun hän kertoi kohta painavansa 70 kg. Olemme suurin piirtein saman pituisia, mutta olen aina pitänyt itseäni huomattavasti isompana. Jotenkin todella outoa ajatella, ettei meillä ole kuin viitisen kiloa painoeroa! No joo, hän on raskaana, mutta silti! Jotenkin todella outoa!

Sama tilanne kävi eräässä puhelussa toisen kaverini kanssa. Puhuimme näistä painonhallintajutuista ja kerroin tästä "lopettaakko 65 kiloon vai 70 kiloon"-asiasta ja kaverini paljasti että jos painan joskus 65 kiloa niin painamme yhtä paljon. Siis mitä?! "Ei voi olla totta..mutta minähän olen aina ollut paljon isompi kuin sinä!" Ehkä minä joskus osaan hahmottaa itseni oikein.

Vatsa alkaa nyt kurnia siihen malliin, että pitää käydä tervehtimässä jääkaappia. Pitäkää sormet ja varpaat ristissä, että ihan oikeasti tokenen tästä. Inhoan sairastelua.

Päivän boonuksena random video.

Doing What I Feel Like Doing

Moikka kaikille!

Viimeksi kun sain aikaseksi päiviteltyä taas blogia, aioin kovasti kirjoittaa toisen merkinnän heti putkeen, mutta yllätys yllätys keksin jotain ihan muuta takemistä sille iltaa. Värjäsin tukkaa ja menin aikaisin nukkumaan. Kuontalo on tällä hetkellä paikoittain lila, paikoittain musta ja latvoista ruskea. Mielenkiintoinen lopputulos siis, mutta tällä mennään.

Mun piti tosiaan viimeksi päivitellä liikuntajuttuja, mutta asia sitten jäi puolitiehen. Mulla on ollut nyt kaksi viikkoa sellainen olo, ettei salilla käynti ole kiinnostanut pätkääkään. Pelkkä ajatuskin on tununut pakkopullalta, ja varsinkin jos olen pakottanut itseni paikan päälle, niin johan vasta pakkopullalla tuntuukin!

Edellisviikolla kävin muistaakseni kahteen, vaiko kolmeen kertaan ja podin kamalia omantunnon tuskia, koska en omasta mielestäni käynyt tarpeeksi ja olin muutenkin koko viikon syönyt mitä sattuu. Vapaana viikonloppuna kiinnosti enemmän kaverit kaupungin yöelämä. 

Viime sunnuntaina päätin, että tulevalla viikolla menen jos huvittaa. Eikä huvittanut. Sen verran tuli viikon aikana Fressillä käytyä, että maanantaina olin Tiina Katariinan kanssa kokeilemassa mun sykerajoja. Kyseisen päivän salijutuista voit lukea tästä.

Tiinallekin selitin kovasti kun ei ole ollut sellaista totutunlaista fiilistä, että "jes nyt mä lähden salille" vaan on jotenkin ollut kauhean veltto olo ihan kaiken kanssa. Tiina kehotti pitämään paussin ja ihan hyvillä fiiliksillä olen tuota paussia nyt vietellyt. Maanantain salikäynti oli muutenkin lähinnä sitä, että minä puhua pulputin kaikenmoista joutavaa minkä ehdin ja Tiina meni läpi omaa ohjelmaansa. Ei vain huvittanut tehdä yhtikäs mitään.

Mulla ei ole enemmin ollut tälläistä ei huvita-fiilistä, mutta en toisaalta ole jaksanut ottaa asiaa kovin raskaasti. Tiedän että vielä jossain vaiheessa minua alkaa huvittamaan taas tuo salilla käynti - ja sitten otetaan taas ruuankin kanssa itseään niskasta kiinni. Ruokapuoli ei ole kuitenkaan sinällään mennyt pahasti penkin alle, on tullut vaan syötyä välillä huonosti ja sen kummemmin ajattelematta, muttei onneksi niin, että pitäisi pelätä mitään suurta suunnan muutosta painorintamalla.  Pitäisi varmaan vaan keksiä jotain uutta tuonne salille, kunhan huvituskin palaa?

Juurikin tämä on mun mielestä parasta kokonaisvaltaisessa elämäntapamuutoksessa; se että minua ei huvita, ei tarkoita käytännössä sitä että söisin pitsaa ja karkkia joka päivä. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että noniin, kerrankos minä repsahdin, nyt menee kaikki päin persettä, luovutan yms, vaan tällä hetkellä mennään niin sanotusti "nollilla". En ole vain jaksanut pariin viikkoon mennä niin pikkutarkasti kuin normaalisti, mutta samat linjat ovat pääasiassa pitäneet. Esimerkiksi tänään sallin itseni maistaa siskon luona voileipäkakkua, enkä kuollut siihen.

Yksi asia on muuten pyörinyt jo pidempään mielessä. Koko tämän laihtumisprosessin aikana olen ajatellut lopettavani noin seitsemänkymmenen kilon tienoille, eli noin 70-72 kg. Painan tällä hetkellä siis sen reilut 75 kiloa, joten tässä olisi vielä noin viitisen kiloa karistettavana. Monet, joiden kanssa olen puhunut tästä laihtumisesta, ovat kommentoineet "älä nyt enää, eihän susta jää kohta mitään jäljelle". 

Jossain vaiheessa mietin kovasti, että jaksaisin kyllä pudottaa vielä toisetkin viisi kiloa (jolloin paino olisi siis noin 65 kg), mutta nyttemmin tuo 70 kg *) on tuntunut ihan riittävältä. Mun on pakko keskustella tästä asiasta paremmin huomenaamulla Marian kanssa painonhallinnassa, koska uskon että tämä huvitusasiakin on jollain tavalla kytköksissä tähän "päämäärättömyyteen". Minulla ei nimittäin ole mitään tarkoituksella asetettua tavoitetta, vaan tämä on pitkän aikaa ollut tälläistä painon putoamisen seuraamista.  

Alkuaikojen painonhallintatapaamisissa Marian kanssa päätettiin joka kerta, paljonko seuraavaan kertaan mennessä on pitänyt pudota. Joulun jälkeen asia on hieman unohtunut ja olen aina vain ilmoittanut paljonko painoin kyseisenä aamuna ja vertaamme sitä viime kerran painoon. Tämä on myös osaltaan johtanut siihen, että olen ottanut jossain kohdin löysin rantein ja ajatellut "hyvä kunhan on jotain pudonnut" vaikka tiedään että olisin pystynyt pudottamaan enemmänkin.. Mutta kun ei ole ollut sitä tavoitetta!

Toivotaan kuitenkin että kesään mennessä painaisin Aion painaa kesään mennessää tuon 70 kiloa, jolloin voin aloittaa normaalin elämän ja pääsen toivon mukaan suhteellisen nätisti pois tästä laihdutusmoodista. Liikunta ei tule kuitenkaan jäämään pois kokonaan missään vaiheessa, sen lupauksen tein itselleni aikoja sitten. Kunhan painan haluamani verran, voin oikeasti aloittaa jonkinlaisen kiinteytysoperaation, vaikka ihan ammattilaisen avulla.

Tällaisia mietteitä näin sunnuntai-illalla. Tuliko teille lukijoille mitään mieleen tästä päämäärättömyydestä tai ei-huvita fiiliksestä? Mitä mieltä olette tästä 70 kg suunnitelmasta?

Päivän bonuksena housut, jotka otan huomenna mukaan painonhallintatapaamiseen ja näytän Marialle. Käytin näitä viimeksi kun olin nykyisen työpaikkani haastattelussa, eli kesä-, heinäkuussa 2011. Aika uskomatonta! Mulle tuli näistä housuista itseasiassa vielä sellainen makkara rintojen alle.

PS.  Olin todella otettu kun viime viikolla eräs vanha koulukaveri otti yhteyttä ja kysyi lupaani erääseen asiaan. Tulen ottamaan osaa erään terveydenhoitojaopiskelijan lopputyöhön, joka käsittelee laihtumista ilman leikkauksia ja syömishäiriöitä - oman tahdonvoiman ansiosta siis. Kyseessä oleva valmistuva terkkari tulee jossain vaiheessa huhtikuuta haastattelemaan minua asian tiimoilta. Odotan tätä asiaa kovasti, saa nähdä millaisia kiperiä kysymyksiä sieltä tulee!

*) Pieni huomautus;  tiedän, BMI:n mukaan olen vieläkin ylipainoinen 70 kiloa painavana (olen 158 cm pitkä), mutta en koskaan ole halunnutkaan olla mikään luuviulu, ei ole vain minun juttuni.  Esimerkiksi blogini kuvauksessa tarkoitan normaalipainolla juurikin itsestäni hyvältä tuntuvaa painoa, en todellista ja laskennallista normaalipainoa, jossa BMI olisi 20-25.

What's in My Grocery Bag?

Heijsandaa!

Tähän pätkään ajattelin puhella paremmin ruokakaupassa käynnistä ja siitä mitä sieltä yleensä tarttuu mukaan. Sen verran myönnettäköön, että välillä tarttuu mukaan oikeasti myös sitä suklaata ja karkkia, mutta yleisesti ottaen hyvin harvoin, ainakin entiseen nähden. Ero entiseen on kuitenkin siinä, millaista karkkia nykyään ostaa ja paljonko.

Nyttemmin markkinoille on ilmestynyt uusia stevialla makeutettuja karkkea, kuten Nellie Dellies:sejä. Eräs päivä ostin reilun kaupan stevialla makeutetun valkosuklaapatukan kahvin seuraksi ennen työpäivän alkua. Oli hyvää ja vei makeannälän. Harmi etten yhtäkkiä muista tarkemmin mikä kyseisen patukan nimi on. Ennen olisin ostanut ison pussin suklaakarkkeja (esimerkiksi pätkispussin) ja vetänyt ne sisuksiini saman tien kahvia kitatessa. En siis edes aio tuntea syyllisyyttä yhdestä patukasta, vasta sitten jos niitä menee kerralla enemmän kuin kaksi, tai saatikka monena päivänä peräkkäin. 

Joka tapauksessa, tarkoitus ei ollut jauhaa karkeista, vaan oikeasti näyttää kaikelle kansalle mitä sieltä kaupasta oikeasti raahaan kotiin. Tässäpä alkupaloja.

Kuningatarmarjat on maailman ihanimpia ♥.

Koko komeus maksoi noin 27 euroa. Tällä kertaa mukaan tarttui paljon pakasteita, koska jääkaapissa oli ennestään jo hyvin tuore-elintarvikkeita. Lihaakin tuli ostettua vain tuo yksi jauhelihapakkaus, mutta sillä mennään kauan. Ostan mieluummin lihani samana päivänä kuin teen ne, koska ne tuppaavat menemään ihan liian nopeasti yli päiväyksien, enkä pidä lihan sulattamisesta.

Yllä näkyvien lisäksi usein tarttuu mukaan rasvatonta raejuustoa, tonnikalaa, pinaattia, punaisia linssejä, parsa- ja kukkakaalia, paprikaa, seitiä, kanaa, erilaisia sipuleita, sieniä, tomaattia, kurkkua, salaattia, munakoisoa, kesäkurpitsaa...pääasiassa kuitenkin kasviksia. 

Kaupassa käyminen on ehkä paras esimerkki siitä, miten elämäntapamuutos voi näkyä arjessa. Edellä mainittujen tilalla oli ennen pakastepitsoja, valmiskastikkeita, valmisruokia.. paino sanalla VALMIS. En ihan oikeasti edes osaa sanoa koska olisin viimeksi syönyt valmisruokaa. Lasketaanko kaupasta ostettu salaatti valmisruuaksi?

Mun mielestä on aivan mahtavaa, kun kaupassa saa karttaa kokonaan tietyt osastot ja ajatella "täältä en tarvitse yhtään mitään"; leipäosasto, kaikki pullamössö-/keksiosastot, kuivatuotteet (siis jauhot, riisit, pastat), limsa ja mehuosastot ja mitä näitä nyt on. Jos näillä osastoilla tulee käytyä, haen yleensä yhtä tiettyä asiaa, kuten jauho-osastolta vehnäleseitä ja juomaosastolta sokerittoman Batteryn. Siihenpä se sitten jää.

Kaupassa käynti on muutenkin karppauksen alkuajoista lähtien helpottunut kovasti. Muistan useimmiten tuotteen ravintosisällöt ulkoa, joten tiedän tasan tarkkaan mitä otan ja mistä, mutta joskus tulee tehtyä löytöjä ja vertailtua tuotteita toisiinsa. Esimerkiksi uusin tuttavuus tuo soijakaakao, jonka ostin niin sanotusti herkuttelutarkoituksiin. Puhuinkin soijakaakaon ravintosisällöstä toisessa merkinnässäni.

Toinen vastaavanlainen uusi tuttavuus on tuo Rainbow'n ruokaisat pannukasvikset, joihin tutustuin muutamia kuukausia sitten. Yleensä en edes muista koko tuotetta kaupassa käydessäni, mutta tällä kertaa se sattui olemaan suoraan nenän edessä. Pussi sisältää paljon siemeniä, papuja ja herneitä, jotka rouskuvat upeasti ♥.

Onko kellään jotain muuta uutta tuttavuutta ruokakaupassa jota kannattaisi kokeilla? Harvemmin tulee oikein etsittyä uusia juttuja, koska itse ainakin inhoan isoja supermarketteja.

Seuraavaksi siirrynkin kirjoittamaan toista merkintää heti putkeen. Myöhemmin (kunhan saan aikaiseksi) tulossa vielä se aikaisemminkin mainitsemani ruma-merkintä, joka on jo jonkin aikaa muhinut takaraivossani. Pysykää siis linjoilla!

Päivän boonuksena suloisuus Idda ♥

Lazy Sunday

Hei kaikille!

On vähän tylsänpuoleinen meininki täällä, joten ajattelin päivitellä blogia ja pistää yhden viikon taas pakettiin. Tämä sunnuntai on mennyt ihan vaan nukkumisen ja rötväämisen merkeissä, en ole tehnyt koko päivänä oikeastaan mitään. Viimeyönäkin tuli nukuttua melkein 12 h ja iltapäivästä otin parin tunnin päikkärit.

Liikunnan kannalta tämä viikko ei todellakaan mennyt niin kuin olin suunnitellut. Työn puolesta olisin ehtinyt salille useampanakin päivänä, mutta jotenkin veri on vetänyt ihmisten ilmoille ja pihalle aurinkoisten päivien vuoksi.

"Ehdin" siis harrastaa liikuntaa kaksi kertaa tällä viikolla; keskiviikkona spinnaamassa ja torstai-aamulla Poltteessa. Olin alunperin suunnitellut pitäväni taas ns. liikuntaviikonlopun, mutta  toisin kävi. Toisaalta olen ihan tyytyväinen, koska viime vuoden puolella mulla oli joskus ihan nollaviikkoja, joten parempi tämä kuin ei mitään.

Torstai-aamun polte oli siitä erilainen, että sain naapurin Mikon lähtemään mukaan kokeilemaan. Molemmat hikoiltiin ja liikuttiin ihan täysillä ja oli mukava puida kaverin kanssa tunnin jälkeisiä fiiliksiä. Josko Mikko olisi innokas lähtemään kaveriksi toistekin?

Perjantaina innostuin lähtemään kotipaikkakunnalleni yhden puhelun ja pienen maanittelun ansiosta. Illan mittaan löysin itseni hyvällä kaveriporukalla paikallisesta kuppilasta, yllättäen. Ilta oli kaikin puolin mukavan ex temporee, eikä seuraavana aamuna ollut sen kummempaa morkkista. Ei kuitenkaan ollut sellaista oloa, että tekisi mieli lähteä useamminkin. Kerran kuukaudessa saa piisata.

Kokeilin alkuillasta kaverin farkkuja 38 koossa ja molempien yllätykseksi meni kyllä jalkaan, mutta ei kiinni kuitenkaan, kiitos löllyvien vatsamakkaroiden. Oli silti hauska ajatella, ettei reilu vuosi sitten olisi voinut kuvitellakaan koittavani kaverin housuja.

Tällä viikolla ekaa kertaa elämässäni mulla on päällä vaate kokoa 38. Aika outoa oli!

Illan mittaan multa tultiin myös kysymään että olenko ollut jossain leikkauksessa kun olen laihtunut. Oli kyllä aika hyvä fiilis kun sai sanoa etten todellakaan, vaan ihan itse olen kaikki sulattanut pois. Omasta mielestäni laihdutusleikkaus, oli se sitten millainen tahansa, tehdään sellaisessa tilanteessa, ettei mikään muu enää auta. Itse en kuitenkaan tunne koskaan olleeni niin huonossa kunnossa, että olisin edes harkinnut mitään leikkauksia. 

Vastaavasti kuitenkin ymmärrän laihtumisen jälkeiset ihonpoistoleikkaukset, koska liika iho voi aiheuttaa todella pahoja vaikeuksia päivittäisessä elämässä. Esimerkiksi viimeisimmässä painonhallintatapaamisessa Marian kanssa puhuttiin mun alleista. Maria sanoi ihan suoraan, ettei niitä kokonaan pois saa, ellei voita lotossa ja pääse leikkaukseen. Maria kuitenkin painotti sitä, miten iso operaatio ihonpoisto on ja sitä todellakin harkitaan vasta, kun on todistanut pystyvänsä elämään laihdutuksen jälkeen niin, ettei läskit palaa enää ikinä takaisin. Mikä järki poistaa ihoa jos seuraavassa viidessä vuodessa lihoo taas takaisin samoihin mittoihin?

Tytsyt ♥

Villasukat ♥

♥♥

Lauantai kului väsyneenä ja kotona hommia tehden, iltapäivästä takaisin Seinäjoelle ja luksusaikaa kissujen kanssa leffoja kattellen. Lauantain olotila jäi jotenkin päälle, enkä ole saanut tänäänkään aikaiseksi oikein mitään. Onneksi huomenna alkaa uusi viikko ja uudet kujeet. Ensi viikolla lupaan käydä liikkumassa taas sen kolme-neljä kertaa. Siitä sitten raportoin myöhemmin. Nyt menen tekemään alkuviikon ruuat valmiiksi, eipä tarvi pariin päivään taas vaivautua!

Päivän boonuksena kuva minusta lauantai aamupäivästä, noin neljän tunnin yöunilla miesten kanssa rankametsään tekemään puista siistejä pinoja. Pitäiskö ilmoittautua nelosen huippumalli haussa- ohjelmaan, mitä olette mieltä?!